Pääministerin ilmoitus rakennepoliittisen ohjelma toteutumisesta 11.3.2015

Ruotsalainen eduskuntaryhmä, Mikaela Nylander

(muutokset mahdollisia puhuttaessa)

 

Arvoisa puhemies,

Rakennepolitiikka on tekniikkalaji.

Mutta ei pelkästään sitä. Huonot yhteiskuntarakenteet merkitsevät tavallisesti huonoa sisältöä. Hyvillä rakenteilla luodaan mahdollisuuksia hyvään sisältöön: parempaan terveyteen, terveempiin elintapoihin ja parempaan koulutukseen.

Lisäksi hyvät rakenteet mahdollistavat asioiden tehokkaamman tekemisen. Huonot rakenteet sen sijaan muodostuvat jarruksi.

Rakenteet eivät ainoastaan ole välttämätön paha, vaan hyvät rakenteet luodaan hyvällä politiikalla. Jos me sen sijaan luomme epärealistisia aikatauluja rakenneuudistuksillemme, petämme sekä aikalaisemme ja tulevaisuuden.

Menetimme vaalikauden alussa useita vuosia, kun kaikki puolueet eivät käsittäneet, miten suuri kestävyysvaje oli. Meidän olisi pitänyt saada rakenneuudistushankkeet nopeammin liikkeelle. Seuraavan hallituksella pitäisi olla ensimmäisestä päivästä lähtien realistinen näkemys talouskehityksestä, johon toimenpiteitä koskeva ohjelma pitäisi sopeuttaa.

Tässä on syytä korostaa, että kansantaloutemme tasapaino-ongelma ei ole syntynyt yhtäkkiä viime neljän vuoden kauden aikana. Olemme olleet liian kauan ryhtymättä toimenpiteisiin, vaikka varoitusmerkit ovat olleet selviä. Valitettavasti olemme epäonnistuneet monessa tärkeässä uudistuksessa – tässä eivät parlamentaariset voimat eikä hallituksen arvovalta ole riittäneet.

Meidän ei pidä kuitenkaan aliarvioida hallituksen aikaansaannoksia vaalikauden aikana. Valtiontalous on tasapainottunut noin kuuden miljardin arvoon. Eläkeuudistus on tärkeä virstanpylväs, jossa työmarkkinajärjestöillä oli vastuullinen rooli.

 

Arvoisa puhemies,

Seuraavan hallituksen on yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa huolehdittava eläkeuudistuksen täydentämisestä pehmeällä paketilla, joka auttaa ihmisiä pysymään työelämässä. Työelämässä tarvitaan panostusta koulutukseen, lisää joustavuutta ja työntekijöille parempia mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä.

Äärimmäisen tärkeää on, että jatkamme uudistuksia naisten ja miesten tasa-arvon kehittämiseksi lasten hoidossa.  Meillä on tarvetta pidentää naisten työuria.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on kolmikantayhteistyön kannalla, jossa kaikki osapuolet pitäytyvät rooliinsa talouttamme ja hyvinvointia edistävien kokonaisratkaisujen rakentamiseksi. Myös tässä asiassa on uskallettava keskustella neuvottelujärjestelmämme rakenteista. Maltilliset pitkät palkkasopimukset yhdessä veronkevennysten kanssa ovat aiemmin vahvistaneet palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa. Myös tässä tilanteessa tämä resepti voi tehota.

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg, joka esitteli selvityksensä tänään, sanoo olevansa hämmästynyt siitä, miten syvien talousongelmien kanssa Suomi painii. Meidän ei pidä uskoa, että kaikki Ruotsista tuleva on pelkästään hyvää, mutta meidän on syytä suhtautua vakavasti Borgin analyysiin. Yksi hänen pääviesteistään on, että tarvitsemme enemmän työvoiman tarjontaa. Myös täällä kotikentällä EVA on todennut saman asian. Suomen on suhtauduttava avoimemmin maahanmuuttoon. Ulkomaalaisten mahdollisuuksia pääsyä Suomen työmarkkinoille ei pidä vaikeuttaa tarveharkinnalla.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä toivoo kaikkien vastuullisten politiikan kentällä toimivien näkevän tähän sisältyvän potentiaalin. Työvoiman tarjonnan lisääminen sekä tutkija- ja koulutusvaihto ovat myös paras innovaatioiden tae.

 

Arvoisa puhemies,

Haluan vielä kommentoida kahta suurta rakenneuudistusta, jotka ovat ajautuneet karille tämän vaalikauden viimeisinä viikkoina – viikkoina, joista ei ole puuttunut dramatiikkaa ja jolloin myöskään rumat poliittiset temput eivät ole jäänet tekemättä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on huolissaan siitä, että toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksen annettiin kaatua. Nyt säästö- ja rationalisointivaatimukset ovat jäljellä, mutta tiekarttaa niiden mahdollisimman hyvää ja pehmeään toteuttamiseen ei ole.

Oppositiolle haluan korostaa, että uudistus, josta puuttuu rakenne, on vaarassa kohdistua enemmän sisältöön. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa tehdä välttämättömiä toimenpiteitä jäsentymättömästi. Toisen asteen rakennepakettia koskevassa työssä eduskuntaryhmämme piti hyvänä, että samat laatuvaatimukset asetetaan ruotsinkieliselle koulutukselle. Kun uudistustyö käynnistyy uudelleen ensi vaalikaudella, katsomme, että järjestämislupien tulee olla kielellisellä pohjalla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen osalta on erittäin tärkeää, että työ käynnistyy uudelleen heti vaalien jälkeen. Eihän kukaan ole asettanut kyseenalaiseksi uudistuksen tarvetta. On tärkeää, että tutkimme tarkoin nyt kaatunutta hanketta koskevan perustuslakivaliokunnan lausunnon. Valiokunta ei torjunut mitään mallia vaan vaati parempaa ankkurointia kansalaisdemokratiaan ja tarkistuksia rahoitusmalliin.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa parlamentaarisen yhteistyön jatkamista, mutta siihen on yhdistettävä vahvempi poliittinen johtajuus. Olemme myös vaatineet keskustelua siitä, onko viisasta sisällyttää koko sosiaalihuolto sotepakettiin.

Vaativimman sosiaalihuollon tulee olla paketissa, mutta eikö olisi realistisempaa jättää sosiaalihuolto edelleen kunnille.

 

Arvoisa puhemies,

Tarvittavien rakenneuudistusten vuoksi kuntien roolia ollaan määrittelemässä perinpohjaisesti uudelleen. Tätä keskustelua ei ole syytä unohtaa vaalien alla. Kuntien tuleva rooli on eduskunnan asia.

Kunta merkittävä demokratian ja vaikuttamisen foorumi, jota meillä ei ole vara menettää. Kuntatalouden vakauttamiseksi laaditut uudet ohjausmekanismit ovat myös tärkeä uusi väline parempien rakenteiden luomiseksi.