Arvoisa juhlayleisö!

Minulle on suuri ilo saada esittää juhlapuhe tämän illan Sipoon kansalaisopiston kevätjuhlassa. Vapaasta sivistystyöstä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä on käyty keskustelua viime aikoina. Tätä keskustelua on käyty niin lehtien palstoilla kuin myös useissa seminaareissa, joita vapaan sivistystyön järjestöt ovat järjestäneet.  Vapaan sivistystyön järjestöjen aktiivisuus on erittäin ilahduttavaa ja tervetullutta, sillä elämme vahvassa murroksen ajassa, jossa vapaa sivistystyö on tärkeämmässä asemassa kuin pitkään.

Tulen puheessani valottamaan mitkä ovat mielestäni vapaan sivistystyön haasteet ja mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tulen keskittymään kansalaisopistojen rooliin.

 

Värderade festpublik!

Det är med en stor glädje som jag framför festtalet då Sibbo medborgarinstitut firar sin vårfest. Sammanlagt har vi över 180 medborgarinstitut i Finland, och Medborgarinstitut-institutionen utgör en viktig och odelbar del av den fria bildningen. Historiskt sett har den fria bildningen haft en alldeles central roll för folkbildningen, och det är folkupplysningstanken som definierat bildningsuppgiften för det fria bildningsarbetet.

Medborgar- och arbetarinstituten ska särskilt beakta och tillgodose lokala och regionala bildningsbehov. På mindre orter framhävs den fria bildningens roll och också här i Sibbo betyder detta att medborgarinstitutet har ett brett utbildningsuppdrag.

Den urspungliga uppgiften som låg som grund då de första medborgar- och arbetarinstituten skapades i vårt land, att stå för arbetar- och landsortsbefolkningens bildning, har bevarats. Med tiden har bildningsuppdraget breddats betydligt och idag ansvarar den fria bildningen för en allt större befolkningsgrupps bildningssträvanden.

 

Vapaan sivistystyön merkitys Suomen aikaisen kansalaisyhteiskunnan kehityksen edistäjänä ja mahdollistajana on ollut hyvin suuri. Samaan aikaan kun kansankoulut alkoivat yleistyä, syntyi maahamme myös kasvava joukko vapaan sivistystyön toimijoita, jotka keskittyivät täydentämään kansankoulun oppimäärää. Näihin aikoihin perustettiin lukuisia kirjakustantamoja, sanomalehtiä ja kirjastoja. Sivistysliike vauhditti Suomen ennennäkemättömään kehitykseen, ja loi pohjan hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamiselle.

Sivistysliikkeen vahvuus on, että se laajapohjaisesti palvelee aikuisväestöämme heidän sivistystarpeissaan ja -ponnisteluissa.  Julkisessa keskustelussa kasvatus ja koulutus mielletään kuitenkin valitettavan usein vain yhteiskunnan nuorempia ikäluokkia koskeviksi kysymyksiksi.

Nyt, suuren yhteiskunnallisen murroksen aikana, jonka alati kiihtyvä teknologiakehitys on pannut vireille, vapaalle sivistystyölle on taas kerran äärimmäisen iso tarve ja kysyntä.

Suurin yhteiskunnallisin haasteemme tulee tulevaisuudessa olemaan se, miten pystymme muuttuvassa yhteiskunnassa tarjoamaan kaikille mahdollisuuden olla osallisina ja vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen.

Suomessa olemme jo pidemmän aikaa olleet valokeilassa perusopetuksemme korkean laadun takia. Meidän on syytä olla perusopetuksestamme ylpeitä.  Laadukas peruskoulutus sekä tutkintoon johtava ammatti- ja korkeakoulutus ovat kiistatta hyvin tärkeässä asemassa maamme tulevaisuuden kannalta. Nämä koulutusmuodot palvelevat kuitenkin vain osaa väestöstämme.

Tietotekninen kehitys on johtanut aivan uudenlaisten osaamistarpeiden syntyyn. Viimeisten vuosikymmenten aikana tämä kehitys on levittäytynyt osaksi lähes jokaisen arki- ja työelämää. Kehityksessä mukana pysyminen on kuitenkin osoittautunut haasteeksi osalle aikuisväestöä.

Osaamista on jatkuvasti päivitettävä. Tämä kehitys takaa sen, että vapaan sivistystyön merkitys tulee jatkossa vain vahvistumaan.

 

Bästa närvarande!

Den fria bildningen står inför utmaningar, men har också stora möjligheter.  De stora samhälleliga förändringarna ställer allt högre krav på innehållet i den fria bildningen samtidigt som resurserna minskat. Vi har skurit kraftigt i utbildningen och också det fria bildningsarbetet har drabbats.

Det verkar nu råda konsensus om att utbildningen nu dragit sitt strå till den statsekonomiska stacken. Hela utbildningsfältet behöver nu arbetsro och framtidstro.

Reformen av finansieringen av den fria bildningen har inneburit också välkomna förändringar.  Klara principer för finansieringen ska bidra till högre kvalitet och bättre genomslagskraft för det fria bildningsarbetet. Beredningen av reformen skedde i gott samförstånd med aktörerna inom den fria bildningen. Eftersom samstämmigheten var stor bådar det gott inför framtiden.

I kulturutskottet betonade vi att det fria bildningsarbetet har en betydande roll inom vuxenutbildningen i Finland.  Snabba omställningar på arbetsmarknaden innebär möjligheter för den fria bildningen.

 

Arvoisat läsnäolijat!

Vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen merkitys tulee vahvistumaan. Jotta voisimme vastata tulevaisuuden haasteisiin ja kehittää vapaata sivistystyötä ja aikuiskoulutusta oikeaan suuntaan, on tärkeää tarkastella mitkä ovat suomalaisten vahvuusalueet ja millä alueilla meillä on havaittavissa olevia heikkouksia.

Kansainvälisen tutkimuksen valossa aikuisväestömme osaamistaso on yleisesti ottaen kiitettävällä tasolla. Nämä tulokset ilmenevät opetus- ja kulttuuriministeriön reilu vuosi sitten julkaisemasta raportista, jossa paneudutaan kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC 2012) ensituloksiin Suomessa.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut arvioida 16–65-vuotiaiden aikuisten kolmea tiedon käsittelyn ja hallinnan avaintaitoa: lukutaitoa, numerotaitoa ja tietotekniikkaa soveltavaa ongelmanratkaisutaitoa. Nämä ovat kaikki perustaitoja, joiden riittävä hallinta on sekä elinikäisen oppimisen edellytys että tietoyhteiskunnan työ- ja arkielämään osallistumisen välttämätön väline.

Tutkimus on erittäin tervetullut, sillä tutkimuksen tulokset antavat tietoperustan sen arvioimiseksi, ovatko aikuisen väestömme taidot näihin erilaisiin haasteisiin vastaamiseksi riittävällä tasolla. Tutkimus tarjoaa myös uusia tietoja taitojen käytöstä työssä ja arjessa. Ennen kaikkea tutkimus kuitenkin mahdollistaa myös sen, että tunnistamme ja voimme kehittää niitä alueita, joilla puutteet aikuisväestön taidoissa ovat kaikista suurimpia.

Erityisesti maahanmuuttajat sekä ikääntyvät ansaitsevat maininnan.

Suomessa vähintään 20 000 maahanmuuttajaa osallistuu heille suunnattuun koulutukseen vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja maahanmuuttajien kouluttajana vapaa sivistystyö on tällä hetkellä todella merkittävä.

Maahamme muuttavien henkilöiden kielikoulutukseen panostaminen on olennaisen tärkeä osa maahan ja kulttuuriin integroitumisen sekä työelämään osallistumisen kannalta. Kielikoulutuksen lisäksi myös vapaan sivistystyön järjestämä kotouttamis- ja kulttuurikoulutus on tärkeää.

Toinen ryhmä, joille vapaan sivistystyön tarjoama koulutus on äärimmäisen tärkeää, koostuu ikääntyneistä. Tähän ryhmään kuuluu sekä työssäkäyviä että eläkkeellä olevia. Työssäkäyvien ja työikäisten kannalta tarve jatko- ja täydennyskoulutukselle on hyvin suuri, jotta tämä ryhmä pystyisi pysymään työelämässä eläköitymisikään asti.

 

Bästa åhörare!

För drygt ett år sedan publicerades en rapport som baserar sig på en internationell undersökning av vuxnas grundläggande färdigheter. Färdigheterna som undersöktes är läskunnighet, räkneförmåga och problemlösning i informationsteknologisk miljö.

Resultaten är för Finlands del i stora drag mycket uppmuntrande eftersom Finland placerade sig bland de bästa i OECD-länderna som jämfördes i undersökningen. Att resultaten i genomsnitt är klart ovanför medeltalet i OECD-länderna tyder på att det är mycket som görs bra.

För den fria bildningens del är det särskilt uppmuntrande att ur rapporten läsa att två tredjedelar av den vuxna befolkningen hade tagit del av någon form av utbildning under det gångna året. Siffran är glädjande hög. Dessutom visar rapporten att de testpersoner som deltagit i vuxenutbildning som anknyter till deras arbete i genomsnitt har klart bättre grundläggande färdigheter än de som inte deltagit.

Då man mätte den äldre befolkningens förmåga att lösa problem i en IT-miljö var skillnaderna i förmågan och kunskaperna stora. De två äldsta åldersgrupperna (55-65 åringarna) placerade sig under genomsnittet i OECD-länderna vilket är anmärkningsvärt eftersom finländarna inte i några andra färdigheter som mättes placerade sig under genomsnittet.

Detta är en fråga som den fria bildningen borde prioritera eftersom forskning entydigt visar att satsningar på att förbättra IT-kunskaperna för personer över 50 år lönar sig.

En annan iakttagelse som är värd att lyfta fram ur den internationella undersökningen är att fastän finländarna i genomsnitt placerar sig i den absoluta toppen så har vi samtidigt i absoluta tal mätt många med svaga kunskaper. De som uppvisar svaga kunskaper i läskunnighet och räkneförmåga uppgår nämligen till flera hundratusen medan upp till en miljon finländare har svaga IT-kunskaper.

Vi kan överlag vara nöjda med finländarnas kunskapsnivå, men det finns ett stort behov av att utveckla vår vuxenutbildning. Framförallt är det viktigt att utveckla vuxenutbildningen i en riktning som möjliggör att den når dem som är i största behov av utbildningen.

Utöver invandrare och den äldre befolkningen hör också en bred och heterogen grupp unga vuxna som fortfarande söker sin utbildningsstig till den fria bildningens framtida potential.

 

Lopuksi vielä muutama sana tulevaisuudesta. Vapaa sivistystyö on laajin aikuiskoulutuksen toteuttaja Suomessa ja sen piirissä opiskelee vuosittain jopa noin miljoona nuorta ja aikuista. Vapaa sivistystyö palvelee ja vastaa jo nyt hyvin heterogeenisen kansalaisjoukon hyvinkin vaihteleviin tarpeisiin.

Viime vuosikymmeninä koettu yhteiskunnallinen kehitys, joka on seurannut tietotekniikan kehityksestä, on täysin vertaansa vailla historiassamme.  Kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä kehitys tulee jatkumaan vahvana. Elinikäiselle oppimiselle tulee antaa uusi sisältö. Tämä on vapaan sivistystyön kannalta samaan aikaan sekä haaste että mahdollisuus.

Kuten totesin alussa, nyt valtiovallan on annettava työrauha myös vapaalle sivistystyölle. Rakenteelliset uudistukset etenevät ja tulemme näkemään laajempia ylläpitäjätahoja tulevaisuudessa. Uusia leikkauksia ei tule kohdistaa opetukseen ylipäätänsä.

 

Avslutningsvis vill jag poängtera det livslånga lärandet och dess roll inom den fria bildningen.

Då vår befolkning åldras och då de äldre befolkningsgrupperna blir allt större framhävs ytterligare den fria bildningens bredare samhälleliga aspekter. Vi får nämligen inte glömma att den fria bildningen också har en viktig roll för välbefinnandet.

I tiderna hade den fria bildningen en avgörande roll då man via folkbildningen och utbildningen skapade vårt välfärdsfinland. Nu gäller det att fortsätta att utveckla innehållet i den fria bildningen så att det motsvarar dagens och morgondagens behov av ett både välutbildat men också bildat folk.

 

Med dessa ord vill jag önska Er framtidstro och en trevlig vår!

Näillä sanoin haluan toivottaa Teille tulevaisuudenuskoa ja hyvää kevättä!