Näin Kansainvälisenä naistenpäivänä haluan muistuttaa siitä, että jo Suomen ensimmäiset naiskansanedustajat näkivät miten tärkeää on luoda palvelujärjestelmä niille naisille ja lapsille jotka kokivat väkivaltaa kotona. Kesti kuitenkin kauan ennen kuin ensimmäiset kodit näille naisille avautuivat. Kotona koettu väkivalta oli pitkään yhteiskunnallinen tabu ja sen katsottiin olevan ihmisten yksityinen asia.

Valitettavasti moni nainen sekä Suomessa että maailmalla kokee väkivaltaa lähisuhteessa tai perheessä. Tutkimukset EU:n perusoikeusvirastolta osoittavat, että 30 prosenttia naisista Suomessa ovat joutuneet puolisonsa tekemän väkivallan kohteeksi. Miehiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on yleistynyt koko 2000-luvulla, noin 86 prosenttia lähisuhdeväkivallasta kohdistuu naisiin.

Lähisuhdeväkivaltaa tulee ehkäistä monipuolisin keinoin. Yksi tärkeä askel oli Euroopan neuvoston ns. Istanbulin sopimus joka juridisesti velvoittaa valtioita ryhtymään toimenpiteisiin suojellakseen naisia ja tyttöjä väkivallalta, auttaa väkivallan uhreja ja rangaista tekijöitä.

Istanbulin sopimus sisältää myös velvoitteita lopettaa kaikki naisiin kohdistuva syrjintä, sekä edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Sopimuksen tärkeimpiä viestejä on, että kulttuuri, uskonto, perinteet tai ns. kunnia ei koskaan voi oikeuttaa väkivallan käyttöä.

Myös Suomessa tehdään koko ajan edistysaskeleita. Lainsäädäntöä on kehitetty ja tiukennettu. Vuodesta 2011 lähtien lievä pahoinpitely perheen sisällä on yleisen syytteen alaisuudessa. Myös muilta osin lainsäädäntöä on tiukennettu, esimerkiksi seksuaalirikosten kohdalla.

Vuodesta 2015 lähtien valtiolla on vastuu maamme suojakotien pitkäjänteisestä kehittämisestä ja riittävästä rahoituksesta. Istanbulin sopimuksessa suositellaan, että Suomessa tulisi olla noin 500 paikkaa todellisen tarpeen vastaamiseksi. Eduskunta on edellyttänyt, että määrärahaa lisätään vaiheittain, jotta päästään Istanbulin sopimuksen suosituksiin.

Moni kunta, kuten Porvoo edelläkävijänä, on panostanut koulutukseen lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi. Päiväkodeissa, sosiaali- ja vanhustenhoidossa työskentelevät, opettajat, sairaanhoitajat, lääkärit, poliisit ja syyttäjät ovat kaikki saaneet koulutusta Porvoossa. Tarvitsemme kaikkien toimialojen yhteistyön jotta saavutetaan hyvät palvelut.

Kaikkein tärkeintä avun tarvitseville on tietysti, että pystymme tarjoamaan monipuolisia palveluita jotka vastaavat tarpeita. Lapset ja nuoret jotka kokevat väkivaltaa kotona tarvitsevat omia palveluita.

Ennen kaikkea tarvitsemme asennemuutosta. Emme saa hyväksyä, että Suomessa esiintyy näin paljon lähisuhdeväkivaltaa. Asennemuutoksiin ja tasa-arvotyöhön tarvitaan sekä miehiä että naisia. Todellisten muutosten aikaansaamiseksi tarvitaan ennen kaikkea miesten sitoutumista.

 

Mikaela Nylander

kansanedustaja