Mikaela Nylander framförde Svenska riksdagsgruppens gruppanförande i interpellationsdebatten om utbildningsnedskärningarnas konsekvenser för tillväxten, jämlikheten i utbildningen och kunskapsnivån.

 

Arvoisa puhemies, ärade talman!

Koulutuksesta leikkaaminen on leikkaamista tulevaisuudesta.

Siksi esitän nyt fiktiivisen, mutta täysin mahdollisen kertomuksen tulevaisuudesta – Petteri nimisen pojan näkökulmasta. Kolmevuotiaana Petteri aloittaa osa-päiväisesti päiväkodissa Petterillä ilmenee pian tarve käydä puheterapiassa. Petterin onneksi hänen vanhemmillaan on varaa kustantaa terapia yksityisellä. Julkisella puolella tämä ei onnistunut.

Kenttä on odottanut varhaiskasvatuksen uudistusta jo kolmekymmentä vuotta. Ja miten Sipilän hallitus nyt vastaa tähän odotukseen?  Rajoittamalla subjektiivista päivähoito-oikeutta ja esittämällä leikkauksia, jotka johtavat suurempiin ryhmäkokoihin.

Elinikäisen oppimisen tulisi alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Nyt hallitus vetää toimillaan maton tämän tavoitteen jalkojen alta.

Petteris lågstadieskola är välutrustad med de nyaste läsplattorna som finns, men plattorna används just inte alls, för Petteris annars goda lärare har inte kunnat fortbilda sig, då pengarna är slut.  Petteri tycker ändå att hans skola har det bra ställt. Hans kompis Mikko går i skola i grannkommunen. I Mikkos skola har det inte läsplattor alls, utan endast några gamla datorer.

Nu är det ytterst viktigt att regeringen snabbt konkretiserar vad den avser med digitalisering och nya inlärningsmiljöer. Det är klart att vår skola bör följa utvecklingen, men digitaliseringen kan inte enbart betyda att skolorna anskaffar läsplattor och nya datorer.  Det måste finnas en systematisk plan för detta, och lärarkåren bör ha reella möjligheter till fortbildning.  Men också här bör den viktigaste målsättningen vara att skillnaderna mellan skolor i samma kommun eller regionalt inte får öka. Skolshopping får inte bli vanligare.

Peruskoulu on pitkään taannut kaikille lapsille, taustasta huolimatta, tasa-arvoiset mahdollisuudet. Nyt, jos koskaan tätä on vaalittava.   Siksi on sinänsä hyvä, ettei hallitus kurita peruskoulua yhtä rajusti kuin muita koulutustasoja. Mutta jo nämä leikkaukset uhkaavat OAJ:n mukaan viedä yhdeksänsadan (900) perusopetuksessa työskentelevän henkilön työpaikan.

Arvoisa puhemies!

Yläkoulun jälkeen Petteri on vaikean valinnan edessä − mennäkö lukioon vai ammattikouluun? Nuorta miestä kiinnostaa koulunkäyntiä enemmän pelata tietokoneella öisin, ja hän ei saa opinto-ohjausta niin paljon kuin tarvitsisi.  Kotikunnan lukio lakkautettiin muutama vuosi sitten.   Petterin onneksi hänellä on kannustava perhe, joka lopulta saa hänet valitsemaan lukion neljänkymmenen (40) kilometrin päässä kotoa. Muutamalla Petterin luokkatoverilla ei mene yhtä hyvin, he eivät hae koulutuspaikkaa ja jäävät kotiin.

Petteris svenskspråkiga småkusin Oscar har tyvärr ännu mindre valmöjligheter – den regionala svenskspråkiga yrkesutbildningsenheten har stängts.

Hallitusohjelman mukaan toisen asteen ammatillinen koulutus uudistetaan. Olemme samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että toinen aste on uudistettava. Turhia päällekkäisyyksiä voi karsia, tilojen käyttöä voi tehostaa ja turhia rakenteita purkaa.  Tähän me olimme sitoutuneet jo viime vaalikaudella. On kuitenkin täysin epäselvää, miten hallitus aikoo toteuttaa tämän uudistuksen. Leikkaukset astuvat voimaan jo kaksituhatta seitsemäntoista (2017), mutta ohjaava lainsäädäntö vasta vuotta myöhemmin. Nyt vaikuttaa siltä, että hallitus keskittyy pelkästään rajusti leikkaamaan, koko vaalikauden aikana yhteensä, siis kumulatiivisesti seitsemänsataa kuusikymmentäneljä (764) miljoonaa euroa, sen sijaan, että se huolellisesti ja suunnitelmallisesti valmistelisi toisen asteen välttämätöntä uudistusta.  Kysynkin siksi; miten hallitus käytännössä aikoo turvata ammatillisen koulutuksen alueellisen saatavuuden? Hur tänker regeringen trygga de små och sårbara svenskspråkiga yrkesutbildningsenheterna?

Efter gymnasiet väljer Petteri universitetet. Tyvärr får han inte den handledning, som han skulle behöva och studierna fördröjs.  Också antalet föreläsningar har minskat eftersom en del professurer inte kunnat återbesättas av ekonomiska skäl.

On käsittämätöntä, että hallitus leikkaa myös korkeakoulujen rahoituksesta koko hallituskauden aikana yhteensä, siis kumulatiivisesti noin seitsemänsataa yhdeksänkymmentäkolme (793) miljoona euroa ja lisäksi vielä monta sataa miljoonaa muusta innovaatiorahoituksesta. Viime viikolla saimme lukea, että Helsingin yliopisto aikoo vähentää tuhatkaksisataa (1 200) työntekijää. Onko tämä todella se tapa, millä hallitus aikoo saada Suomen talouden nousuun?  Ei. Nyt tulisi toimia täysin päinvastoin. Suomi on maailman koulutetuimpia maita, mutta tieteen tasossa olemme jo nyt lähes kaikkia OECD maita jäljessä. Leikkausten sijaan tarvitsemme rohkeita panostuksia korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen. Tämähän auttoi meitä myös yhdeksänkymmentäluvun laman voittamisessa.

Ärade talman,

Petteris och hans kompisars berättelse kunde också utformas annorlunda, men det behövs politiska vilja för det. Svenska riksdagsgruppen kan inte godkänna de nedskärningar i utbildningen, som Sipiläs regering föreslår. Vi kan under inga omständigheter godkänna ett utbildningssystem där barn och ungas socioekonomiska bakgrund får en allt större betydelse för hur väl de klarar sig.   Under inga omständigheter!

Edellä mainituista syistä yhdyn edustaja (Gustafsonin) äsken tekemään epäluottamuslause-esitykseen.